Tässä artikkelissa
- 2. osan Adagion hidas virta
- Kokeile laulaa ensimmäinen lause mukana
- Hengityspaikat kuulostavat välimerkeiltä
- Orkesteri jatkaa puhetta solistin hengittäessä
- Hengityksen kielioppi säilyy sekä bassettiklarinetilla että tavallisella klarinetilla
- Helpoin hetki ymmärtää musiikkia keholla
- Neljä kysymystä klarinetin hengityksen kuulemisesta
Lyhyt vastaus
Mozartin klarinettikonserton K.622:n 2. osa on Adagio, jossa sooloklarinetti aloittaa pitkän melodian hiljaisen orkesterin yllä. Melodia kuulostaa pitkähenkiseltä siksi, että lyhyet hengähdykset ja orkesterin vastaukset asettuvat luontevasti lauseen sisään, eivät siksi että soittaja ei levähtäisi. Kokeile aluksi hengittää ulos klarinetin mukana. Kuuntele sitten, sijoittuuko uusi hengitys siihen, missä ilma loppuu, vai kohtaan, jossa harmonia ja lause sulkeutuvat.
Kolme vaihetta pitkän melodian hengityksen löytämiseen
- K.622:n 2. osa on Adagio, ja se sisältyy sekä rekonstruoituun bassettiklarinettiversioon että perinteiseen versioon.
- Puhaltajan luontevin hengityspaikka ei ole jokainen äänen katkos vaan hetki, jolloin harmonia ja lause sulkeutuvat väliaikaisesti.
- Kun solisti hengähtää, orkesteri jatkaa samaa tunnelmaa. Siksi kuulijasta tuntuu, että melodia jatkuu.
Syvemmin
2. osan Adagion hidas virta
K.622:ssa on kolme osaa: Allegro, Adagio ja Rondo. 2. osa, Adagio, esitetään sekä rekonstruoidulla bassettiklarinetilla että perinteisellä klarinetilla.
Nopean 1. osan ja eloisan 3. osan välissä 2. osa avartaa aikaa. Virtuoosisuus ei ole kadonnut, vaan etualalle nousevat pienemmät liikkeet: sävelen alku ja loppu, hengitys sekä tasapaino orkesterin kanssa.
Kokeile laulaa ensimmäinen lause mukana
Klarinetin ensimmäistä melodiaa ei tarvitse laulaa täsmälleen oikein. Hengitä musiikin mukana hitaasti ulos ja huomaa, missä kohdassa haluat luontevasti vetää uudelleen henkeä. Oman kehon hengitys on suorin väline fraasin pituuden ymmärtämiseen.
Ilman loppumisen hetki ei kuitenkaan aina ole musiikillisesti hyvä hengityspaikka. Soittaja suunnittelee sisään hengitettävän ilman määrän ja uloshengityksen nopeuden niin, että linja kantaa harmonian väliaikaiseen sulkeutumiseen tai seuraavan lauseen alkuun asti. Pitkä melodia syntyy suunnatusta etenemisestä, ei keuhkojen tilavuuden esittelystä.
Hengityspaikat kuulostavat välimerkeiltä
Kuten puheen pilkulla ja pisteellä, myös musiikin tauoilla on eri tehtäviä. Jos sama ajatus jatkuu lyhyen tauon jälkeen, tauko muistuttaa pilkkua. Kun harmonia vakaantuu ja orkesteri vastaa, lause tuntuu päättyvän. Jos kaikki hiljaiset hetket kuulee yhtä painavina, pitkän melodian kielioppi jää huomaamatta.
Kuuntele, minne basso ja jouset liikkuvat heti klarinetin lopetettua sävelen. Epävakaa harmonia kaipaa vielä jatkoa, vakaa harmonia puolestaan avaa tilan rauhalliselle hengitykselle. Näin hengityspaikka löytyy melodian lisäksi säestyksestä.
Orkesteri jatkaa puhetta solistin hengittäessä
Musiikki ei tyhjene klarinetin levätessä. Jouset ja puhaltimet vastaavat lyhyesti, säilyttävät edellisen melodian lämpötilan tai valmistelevat seuraavaa lausetta. Kuulija kokee saman keskustelun jatkuvan, vaikka solistin ääni hetkeksi katoaa.
Älä niputa orkesterin vastauksia pelkäksi ”säestykseksi”, vaan kuuntele, mikä soitin ottaa vastaan klarinetin viimeisen sävelen. Mitä luontevammin soolo ja yhteissoitto liittyvät toisiinsa, sitä enemmän hengitys kuulostaa roolien vaihdolta eikä katkokselta.
Hengityksen kielioppi säilyy sekä bassettiklarinetilla että tavallisella klarinetilla
Konsertosta tunnetaan sekä rekonstruoitu bassettiklarinettiversio että perinteinen klarinettiversio. 2. osan jotkin rekisterit ja melodian asettelut voivat vaihdella laitoksen mukaan, mutta Adagion suuret lauseet ja vuoropuhelu orkesterin kanssa kuuluvat molemmissa versioissa.
Ennen laitosten erojen etsimistä kannattaa tutustua yhden esityksen hengitykseen. Kun sen jälkeen kuuntelet samaa kohtaa toisella soittimella ja esittäjällä, voit verrata alarekisterin lisäksi hengityksen pituutta, lauseiden sulkemista ja etäisyyttä orkesteriin.
Helpoin hetki ymmärtää musiikkia keholla
Vaikka termit fraasi ja kadenssi eivät olisi tuttuja, jokainen tuntee ulos ja sisään hengittämisen kokemuksen. Kun Mozartin pitkä melodia yhdistyy kehon hengitykseen, klassisen musiikin rakenne tuntuu abstraktin analyysin sijaan todelliselta ajalta.
Mahina Vegan Tablessa soi klassinen musiikki. Kerromme näitä tarinoita, jotta tunnistaisit missä tahansa K.622:n kohdatessasi hetken, jolloin klarinetti hengähtää ja orkesteri ottaa ajatuksen jatkaakseen.
Neljä kysymystä klarinetin hengityksen kuulemisesta
- Kuinka monta osaa Mozartin klarinettikonsertossa on?
- Siinä on kolme osaa: Allegro, Adagio ja Rondo.
- Mikä on 2. osan tempomerkintä?
- Adagio. Hitaassa tempossa soolomelodia ja orkesterin lyhyet vastaukset seuraavat toisiaan.
- Missä soittaja hengittää?
- Tarkat kohdat voivat vaihdella soittajan, laitoksen ja tulkinnan mukaan. Yleensä hyviä hengityspaikkoja ovat harmonian ja lauseen sulkeutuminen tai hetki, jolloin orkesteri ottaa musiikin luontevasti jatkaakseen.
- Vaatiiko pitkä melodia kiertohengitystä?
- Tämän osan pitkien lauseiden ymmärtäminen ei edellytä kiertohengitystä. Pitkän virtauksen voi rakentaa suunnitellulla hengityksellä, ilman hallinnalla ja orkesterin vastauksilla.
Tutustu Mahina Vegan Tablen nykyisiin vierailutietoihin ja tilaan.
Katso Mahina Vegan Tablen vierailutiedot
