Tässä artikkelissa
- Nopeasti järjestetty vuoden 1968 levytys ja hidas 2. osa
- Chopinin antama nimi ”Romanssi”
- Mitä pianon laulaminen käytännössä tarkoittaa
- Rubato ei ole taitoa hidastaa mielensä mukaan
- Rauhallisessakin laulussa käy äkillinen varjo
- Kolme vihjettä pitkän melodian muistamiseen
- Mitä on hyvä tietää ennen Chopinin Larghetton kuuntelemista
Lyhyt vastaus
Martha Argerich levytti Chopinin pianokonserton nro 1 Claudio Abbadon johtaman London Symphony Orchestran kanssa. 2. osa on Romance–Larghetto, jossa soolopianon pitkä melodia lepää orkesterin pehmeän taustan päällä. Ilmaus ”piano laulaa” ei tarkoita sävelten venyttämistä mahdollisimman pitkiksi. Se tarkoittaa, että oikean käden melodia muovaa suuntaa kuin hengittäen ja että vasen käsi sekä orkesteri varjelevat sen virtausta.
Kolme vaihetta Larghetton laulavuuden kuulemiseen
- Tällä levytyksellä kohtaavat Argerichin soolo, Abbadon johtajuus ja London Symphony Orchestran yhteissoitto.
- 2. osassa pitkän melodian ja korukuvioiden suunta osana musiikillista lausetta on tärkeämpi kuin nopea virtuoosisuus.
- Rubato ei poista pulssia. Se on joustoa, jossa melodia voi hieman kiirehtiä tai viipyä säestyksen pitäessä virtauksen vakaana.
Syvemmin
Nopeasti järjestetty vuoden 1968 levytys ja hidas 2. osa
Levytyksen solistina oli Martha Argerich, kapellimestarina Claudio Abbado ja orkesterina London Symphony Orchestra. Valmistelut käynnistyivät nopeasti Lontoossa 12.2.1968, ja Chopinin sekä Lisztin konsertot tallennettiin 4 levytysjaksossa.
Tuotantoaikataulun nopeus ja musiikin tempo ovat eri asioita. Kun kuuntelet tämän levytyksen Larghettoa, huomaa missä pitkät lauseet päättyvät ja miten orkesteri säilyttää suuren pulssin pianon viipyessä. Kun erotat levytysjaksojen ripeyden esityksen vaikutelmasta, voit kuvata kuultuja tulkintaratkaisuja täsmällisesti.
Chopinin antama nimi ”Romanssi”
Chopinin e-mollikonserton Op.11 osat ovat 1. Allegro maestoso, 2. Romance ja 3. Rondo. 2. osan tempomerkintä on Larghetto.
Romanssia ei tarvitse tulkita juonelliseksi rakkaustarinaksi. Ensimmäisenä kuuluu läheinen puhetapa. Orkesterin avattua tilan piano saapuu melodialla, joka muistuttaa suurta puhetta enemmän itsekseen puhumista. Korukuviot kiertävät päämelodian ympärillä kuin kirjonta, joka koristaa lausetta.
Mitä pianon laulaminen käytännössä tarkoittaa
Pianon sävel ei voi voimistua enää koskettimen painamisen jälkeen, vaan alkaa hiipua. Pianisti ei voi laulajan tavoin kannatella yhtä ääntä jatkuvasti, joten hän luo seuraavan sävelen voimakkuudella ja ajoituksella vaikutelman edellisen jatkumisesta. Tästä yhteydestä syntyy pianon ”laulu”.
Kun kuuntelet Argerichin oikeaa kättä, älä tee päätelmää yksittäisten sävelten perusteella vaan etsi pitkän lauseen huippu. Huomaa, mitä säveltä kohti ääni vähitellen voimistuu, miten se hellittää huipun jälkeen ja nousevatko korukuviot päämelodian edelle. Näin esityksen fraseerausta voi kuvata konkreettisesti.
Rubato ei ole taitoa hidastaa mielensä mukaan
Rubaton selitetään merkitsevän ajan ”varastamista”, mutta koko musiikin pulssi ei katoa. Jos melodia viipyy hetken yhdellä sävelellä, virtaus palautuu seuraavassa fraasissa, samalla kun vasen käsi ja orkesteri säilyttävät suuren sykkeen. Jousto tuntuu vain, kun sillä on vertailukohta.
Argerichin ja Abbadon yhteistä hengitystä voi tarkkailla kuuntelemalla rinnakkain hetkeä, jolloin piano hieman viivyttää, ja orkesterin seuraavaa sisääntuloa. Kun vertaat jaksoittain, kumpi näyttää suunnan ensin, solisti vai orkesteri, kuulet miten tempon jousto sovitetaan yhteistyössä konserton sisällä.
Rauhallisessakin laulussa käy äkillinen varjo
2. osa ei virtaa alusta loppuun samassa lämpötilassa. Keskivaiheilla sointi tummenee ja jännite kasvaa, jolloin alun lempeä melodia saa hetkeksi toisen ilmeen. Kontrastin ansiosta ensimmäisen laulun paluu ei kuulosta pelkältä toistolta vaan paluulta, joka kantaa mukanaan koettua aikaa.
Ensimmäisellä kuuntelulla riittää, että muistat 3 jaksoa: lempeän alun, tumman keskikohdan ja palaavan laulun. Seuraavalla kerralla kuuntele pientä muutosta juuri ennen keskijaksoa sekä paluun jälkeisiä eroja koristelussa. Näin yhden osan sisällä loittonevan ja takaisin palaavan tunteen voi aistia luontevasti.
Kolme vihjettä pitkän melodian muistamiseen
Teoksen nimeä ei tarvitse muistaa heti, vaikka kohtaisit sen missä tahansa. Kun mieleen jäävät pianon pitkä melodia, orkesterin vastaus ja keskivaiheilla muuttuva sointi, sinulla on 3 vihjettä seuraavaa kuuntelua varten.
Mahina Vegan Table pyrkii olemaan tila, jossa klassinen musiikki ja ateria elävät luontevasti rinnakkain. Tässä Journalissa jatkamme säveltäjien, esittäjien ja rakenteiden tarinoita, jotta missä tahansa uudelleen vastaan tulevaa melodiaa voisi kuunnella entistä tarkemmin.
Mitä on hyvä tietää ennen Chopinin Larghetton kuuntelemista
- Mikä on Chopinin pianokonserton nro 1:n 2. osan nimi?
- Osan nimi on Romance ja tempomerkintä Larghetto. Niitä käytetään myös yhdessä muodossa Romance–Larghetto.
- Kuka johtaa ja mikä orkesteri soittaa Argerichin levytyksellä?
- Kapellimestarina on Claudio Abbado ja orkesterina London Symphony Orchestra.
- Miten rubato eroaa pulssista eksymisestä?
- Rubatossa säilyy suuri syke, johon palataan. Yhdessä fraasissa viivytty aika löytää tasapainonsa seuraavassa virtauksessa, joten musiikin suunta säilyy.
- Voiko ensin kuunnella vain 2. osan?
- Kyllä. Kun Larghetton melodia on tullut tutuksi, 1. osan suuren alun ja 3. osan rondon kuunteleminen tekee koko konserton kontrasteista helpommin havaittavia.
Tutustu Mahina Vegan Tablen nykyisiin vierailutietoihin ja tilaan.
Katso Mahina Vegan Tablen vierailutiedot
