Tässä artikkelissa
- Ibsenin kirjeestä alkanut näyttämömusiikki
- Teos alkaa Afrikasta, ei Norjan metsästä
- Huilu ja oboe esittelevät ensimmäisen melodian vuorotellen
- Auringonnousun tuntu syntyy vähitellen kasvavasta yhteissoinnista
- Näyttämömusiikissa ja sarjassa kappaleet kuullaan eri järjestyksessä
- Nimi oppaana — mutta kuuntele sitä pidemmälle
- Neljä kysymystä Aamutunnelman maiseman ymmärtämiseen
Lyhyt vastaus
Aamutunnelma kuuluu näyttämömusiikkiin, jonka Grieg sävelsi Ibsenin Peer Gynt -näytelmää varten. Se on 4. näytöksen Afrikka-kohtauksen avaava preludi. Nykyisin teos tuo helposti mieleen pohjoismaisen metsän tai rauhallisen maalaisaamun, vaikka alkuperäisen näytelmän tapahtumapaikka on Afrikassa. Musiikissa aamun tuntua ei synnytä yksi oikea paikka vaan prosessi: huilu ja oboe vaihtavat lyhyttä melodiaa, ja hiljaisesta alusta ääniala sekä soitinten määrä kasvavat vähitellen.
Kolme vihjettä, jotka yhdistävät nimen alkuperäiseen kohtaukseen
- Aamutunnelmaa ei alun perin sävelletty itsenäiseksi maisemakappaleeksi, vaan Peer Gyntin 4. näytöksen avaavaksi näyttämömusiikiksi.
- Näytelmän alkuperäinen tapahtumapaikka on Afrikassa, eikä teosta ole perusteita rajata vain Griegin kotimaan Norjan maisemiin.
- Huilu ja oboe vuorottelevat melodiaa, ja orkesterin vähitellen avartuva sointi luo vaikutelman leviävästä valosta.
Syvemmin
Ibsenin kirjeestä alkanut näyttämömusiikki
Ibsen pyysi Griegiltä tammikuussa 1874 musiikkia Peer Gynt -runonäytelmäänsä. Teos sai ensi-iltansa helmikuussa 1876 Christiania-teatterissa. Aamutunnelma sisältyy tähän näyttämömusiikkiin, Op. 23.
Kun musiikki myöhemmin levisi laajalti konserttisarjana, sitä saattoi kuunnella itsenäisenä teoksena tuntematta näytelmän juonta. Taustan tunteminen ei rajoita mielikuvitusta vaan avaa uuden oven jo liiankin tutuksi käyneeseen melodiaan.
Teos alkaa Afrikasta, ei Norjan metsästä
Aamutunnelma avaa Afrikkaan sijoittuvan näytelmän 4. näytöksen. Pelkkää sarjaa kuunnellessa teoksen voi tulkita pohjoismaiseksi maisemaksi, mutta sitä ei voi kutsua näytelmän alkuperäiseksi tapahtumapaikaksi.
Pitäisikö musiikissa sitten ehdottomasti kuulua autiomaa? Musiikista yksin ei voi päätellä yhtä tiettyä alueellista maisemaa. Näytelmän todellinen tapahtumapaikka voi poiketa kuulijan mielikuvasta, ja juuri tämä väli on soitinmusiikin kiehtova osa.
Huilu ja oboe esittelevät ensimmäisen melodian vuorotellen
Johdannossa huilu aloittaa melodian hiljaa, ja oboe vastaa siihen eri värillä. Kun samaa muotoa oleva fraasi siirtyy soittimelta toiselle, kirkkaus ja tekstuuri muuttuvat. Huilun kevyen, avoimen äänen jälkeen oboen hieman tiiviimpi sävy tuo maisemaan syvyyttä.
Seuraa ensimmäisellä kuuntelukerralla vain melodiaa ja etsi toisella kohta, jossa soitin vaihtuu. Kolmannella kerralla kuuntele melodian alla pitkään viipyvää sointua. Melodian vuorottelu ja taustan jatkuvuus synnyttävät yhdessä ajan virtauksen.
Auringonnousun tuntu syntyy vähitellen kasvavasta yhteissoinnista
Kappale ei julista aamua heti kirkkailla vaskilla ja suurella äänenvoimakkuudella. Se alkaa hiljaa ja harvoilla soittimilla, minkä jälkeen ääniala ja soitinten määrä kasvavat ja sama melodia palaa täyteläisempänä orkesterisointina. Kuulija voi kokea tämän kertymisen valon leviämisenä.
Kysymykseen 'kuuluuko musiikissa todella aamu?' voi vastata sekä kyllä että ei. Vuorokaudenajan vaikutelma syntyy vakuuttavasti sävelletyistä äänenvoimakkuuden, äänialan ja soitinnuksen muutoksista, mutta yksityiskohtaisen maiseman lisäävät kuulijan muistot ja kulttuuri. Musiikki ei ole fyysinen äänite aamusta vaan rakenne, joka saa kuvittelemaan aamun.
Näyttämömusiikissa ja sarjassa kappaleet kuullaan eri järjestyksessä
Peer Gynt sisältää musiikkia sellaisiin kohtauksiin kuin Aamutunnelma, Åsen kuolema, Solveigin laulu ja Vuorenkuninkaan luolassa. Näytelmässä kappaleet tulevat vastaan juonen mukana, mutta konserttisarjassa ne on järjestetty uudelleen esityskokonaisuuden kontrasteja varten.
Voit hyvin kuunnella ensin vain Aamutunnelman. Kun jatkat sen jälkeen Åsen kuolemalla ja Vuorenkuninkaan luolassa -kappaleella, kuulet, kuinka eri tavoin Grieg luo samalla orkesterilla hiljaisuutta, surua ja levottomuutta.
Nimi oppaana — mutta kuuntele sitä pidemmälle
Nimi on klassisen musiikin aloittelijalle ystävällinen ovi, mutta se ei pakota vain yhteen kohtaukseen. Alkuperäisen näytelmän Afrikka, laajalle levinnyt pohjoismainen mielikuva ja jokin kuulijan oma muistama aamu voivat olla rinnakkain samassa melodiassa.
Mahina Vegan Table soittaa ruokailutilassaan klassista musiikkia, ja verkkolehdessä esittelemme tuttujen nimien alkuperäisen yhteyden sekä todellisten soittimien liikkeen. Jatkamme hieman syvemmälle vieviä kuuntelutarinoita, jotta huilun ja oboen vuorottelun voi tunnistaa aina, kun tämä melodia tulee vastaan.
Neljä kysymystä Aamutunnelman maiseman ymmärtämiseen
- Sijoittuuko Aamutunnelma alun perin Norjaan?
- Peer Gyntin alkuperäinen 4. näytös sijoittuu Afrikkaan. On silti aivan luontevaa kuunnella teosta itsenäisenä musiikkina ja kuvitella toisenlainen aamumaisema.
- Mikä soitin esittää teeman ensin?
- Johdannossa huilu aloittaa teeman, ja oboe ottaa sen vastaan; tämä vuorottelu kuuluu olennaisena piirteenä.
- Monentenako Aamutunnelma on Peer Gynt -sarjassa nro 1?
- Se on konserttisarjan nro 1 (Op. 46) ensimmäinen kappale.
- Tuntuuko teos aamulta, vaikka en tietäisi sen nimeä?
- Kokemus on yksilöllinen. Hiljaisesta alusta avartuva ääniala ja kasvava soitinmäärä voivat tuntua leviävältä valolta, mutta yksityiskohtainen kohtaus riippuu kuulijan muistoista.
Tutustu Mahina Vegan Tablen ajantasaisiin vierailutietoihin ja tilaan.
Katso Mahina Vegan Tablen vierailutiedot
