Tässä artikkelissa
  1. Mozartin nuotit ja norjalaiset kansanlaulut
  2. Ibsenin tilaus ja teatterin vaatimat muutokset
  3. Peerin kerskailu ja sipulin kerrokset
  4. Musiikkia Afrikan aamulle
  5. Vuorenkuninkaan salin satiiri ja toistot
  6. Orkesterisarjan järjestys poikkeaa juonesta
  7. Musiikkia Mahinassa

Lyhyt vastaus

Griegin Aamutunnelma syntyi Ibsenin Peer Gynt -näytelmän musiikista. Säveltäjä sai tilauksen vuonna 1874 ja kirjoitti ja korjasi musiikkia esitystä varten. Myöhemmin hän valitsi osia ja kokosi niistä orkesterisarjoja. Valoisan aamun musiikin alkuperäinen tapahtumapaikka on Afrikka. Sitä ennen ja sen jälkeen Peer lähtee Norjasta, matkustaa eri maihin ja esittää aina erilaisia henkilöitä.

Syvemmin

Mozartin nuotit ja norjalaiset kansanlaulut

Grieg kuuli Mozartia lapsena äitinsä soittaessa ja opettaessa. Hänen myöhempi muistonsa Mozartin kohtaamisesta ulottuu ensimmäisiin äidin antamiin musiikkitunteihin. Kun hän sai Leipzigin konservatoriossa tehtäväksi kirjoittaa jousikvarteton, hän tutki myös Mozartin ja Beethovenin kvartettoja. Valmistuttuaan hän soitti Bergenissä Mozartin pianotrion sellisti John-veljensä ja viulisti Ole Bullin kanssa. Ennen norjalaisiin aiheisiin perustuvaa säveltämistään hän siis opiskeli ja esitti muiden maiden säveltäjien nuotteja.

Norjalainen muusikko Ole Bull viulu kädessään.
Norjalainen muusikko Ole Bull viulu kädessään.

Grieg omisti Humoreskit op. 6 Rikard Nordraakille ja 25 norjalaista kansanlaulua ja tanssia op. 17 Ole Bullille. Omistukset ja yksittäisten kappaleiden nimet osoittavat kiinnostusta kollegoihin ja kansanlauluihin. Op. 17 sisältää hääsävelmiä, halling-tansseja ja lehmien kutsumiseen käytettyjä lauluja. Hän kokosi kyläläisten eri tarkoituksiin käyttämää musiikkia pianoteoksiksi. Nimiin jäivät laulujen käyttötarkoitukset ja tanssityypit, omistuksiin taas kollegat, joiden kanssa hän jakoi musiikkia.

Tidemandin ja Guden vuonna 1848 maalaama Hääsaattue Hardangerissa.
Tidemandin ja Guden vuonna 1848 maalaama Hääsaattue Hardangerissa.

Olea Crøger kuunteli norjalaisia kansanlauluja ja kirjoitti niitä muistiin. Landstad ja Lindeman julkaisivat hänen keräämänsä sävelmät, ja tällaiset laulut vaikuttivat Griegiin. Kerääjä nuotinsi ihmisten laulut, ja kustantajat painoivat ne muiden muusikoiden luettaviksi. Ei kuitenkaan ole vahvistettu, tiesikö Grieg myös Crøgerin osuudesta hänelle välittyneiden laulujen keräämisessä. Ennen niiden käyttöä pianoteoksissa oli sekä kylissä laulavia ihmisiä että sävelmät tallentanut kerääjä.

Ibsenin tilaus ja teatterin vaatimat muutokset

Tammikuussa 1874 Ibsen pyysi Griegiltä musiikkia Peer Gyntin näyttämöesitykseen. Näytelmän sisällön lisäksi hänen piti huomioida esityksessä soittava orkesteri ja laulajat. Musiikin sovittaminen todellisten esittäjien mahdollisuuksiin oli yksi työn vaikeuksista. Erillisen orkesteriteoksen sijasta tarvittiin musiikkia näyttelijöiden puheen ja liikkeen aikana sekä lauluja juonen kulun mukaan. Näyttämömusiikki esitettiin ensimmäisen kerran vuonna 1876. Tilauksen ja ensiesityksen väliin kului useita vuosia.

Christian Krohgin vuonna 1895 maalaama Henrik Ibsen.
Christian Krohgin vuonna 1895 maalaama Henrik Ibsen.

Grieg korjasi musiikkia myöhempiä esityksiä varten. Kööpenhaminan vuoden 1886 esityksen nuotit muodostivat myöhemmin tärkeän pohjan kokonaislaitokselle. Ne olivat säilyneet Tanskan kuninkaallisessa kirjastossa. Vuodesta 1983 musiikkitieteilijät Rune Andersen ja Finn Benestad tutkivat näyttämömusiikin aineistoja. He vertasivat eri esitysten nuotteja sekä Griegin muutoksia ja lisäyksiä. Kantaesityksen nuottien lisäksi säilyi siis myöhempiin tuotantoihin muokattua aineistoa.

Peerin kerskailu ja sipulin kerrokset

Ibsenin Peer vie morsiamen Ingridin häistä ja hylkää tämän myöhemmin. Hän ei jää myöskään hänet vastaanottaneen Solveigin luokse vaan lähtee uudelleen. Hän kohtaa peikkoja, liikkuu kaukaisissa maissa ja valitsee aina itselleen edullisen roolin. Hän kuvittelee itsensä suureksi henkilöksi mutta ei pidä lupauksiaan läheisilleen. Seikkailujen jatkuessa hänen on entistä vaikeampi selittää lähtönsä syytä ja tekojaan. Ibsen käsittelee samassa näytelmässä kerskailua, toimintaa ja sen seurauksena jätettyjä ihmisiä.

Vanha Peer kuorii sipulia kerros kerrokselta ja muistelee eri roolejaan. Hän liittää keisarin ja muut kuvittelemansa hahmot kerroksiin mutta ei löydä ydintä kuorittuaan kaiken. Hän kertoo monista rooleista, mutta kerrosten alta ei löydy omaa itseä. Ibsen käsittelee kysymystä laittamalla suuren seikkailukertojan kuorimaan kädessään sipulia. Peer hylkää itse antamiaan nimiä, mutta jäljellä on aina vain toinen kuori.

Lopun lähellä napinvalaja sanoo sulattavansa Peerin ja sekoittavansa hänet muuhun aineeseen. Väärin tehty napin silmukka sulatetaan uudelleen, ja hänen mukaansa Peerkään ei ole tehnyt osaansa. Peerin pitää löytää peruste säilyä omana itsenään. Sipulin äärellä hän kysyi eri rooliensa ytimestä, napinvalajan edessä hänen on selitettävä elämänsä. Näytelmä tarkastelee sipulin ja napin avulla uudelleen hänen kehumiansa seikkailuja.

Musiikkia Afrikan aamulle

Aamutunnelmaa käytetään neljännessä näytöksessä, joka tapahtuu Afrikassa. Grieg yhdisti teoksen ensimmäisen voimakkaan soinnin pilvien välistä nousevaan aurinkoon. Säveltäjän selitys säilyi näytelmän tapahtumapaikan rinnalla. Norjalainen säveltäjä kirjoitti musiikin, mutta Ibsenin näytelmässä se soi Afrikan aamuna. Erillinen orkesterinimi mainitsee vain aamun. Näyttämömusiikissa esitys liittyy Peerin olinpaikkaan ja neljännen näytöksen kulkuun.

Aamutunnelman jälkeen soitetaan Varas ja varastetun tavaran ostaja, Arabialainen tanssi ja Anitran tanssi. Peerin matka jatkuu aamumusiikin jälkeen. Muut henkilöt tulevat mukaan, ja hän valitsee heidät kohdatessaan itselleen hyödyllisiä tekoja. Grieg sijoitti eri kappaleet tämän kulun mukaan. Sarjoissa hän vaihtoi järjestyksen, mutta näyttämömusiikissa aamua seuraavat muiden henkilöiden musiikit ja tanssit. Rauhallisen aamun ja Peerin seuraavien tekojen musiikki kuului samaan teatteriesitykseen.

Vuorenkuninkaan salin satiiri ja toistot

Griegin arvio Vuorenkuninkaan salissa -kappaleesta on yllättävän terävä. Kirjeessään Frants Beyerille hän kuvasi epämiellyttävästi liioitellun norjalaista, itseriittoista asennetta ja toivoi satiirin kuuluvan musiikista. Hän puhui sekä kansanomaisesta materiaalista että ilmaisemastaan satiirista. Kansanmusiikkia käyttänyt säveltäjä ei siis kuvannut kappaletta kotimaansa musiikin ehdottomaksi ylistykseksi. Hän kertoi itse haluavansa peikkojen musiikkiin liioittelua ja satiiria.

Kittelsenin vuonna 1913 kuvaama Peer Gynt Vuorenkuninkaan salissa.
Kittelsenin vuonna 1913 kuvaama Peer Gynt Vuorenkuninkaan salissa.

Rytmiä voi kuulla myös norjalaisen halling-tanssin yhteydessä. Se on nuorten miesten häissä ja juhlissa tanssima nopea soolotanssi, johon kuuluu akrobatiaa. Teeman aloittavat matalassa rekisterissä sellot, kontrabassot ja fagotit. Muiden soittimien tullessa mukaan ääni kasvaa ja tempo nopeutuu. Lyhyen teeman jokainen toisto muuttaa soitinkokoonpanoa ja voimakkuutta. Palaava melodia kuvastaa näytelmän peikkojen Peerin ympärille kerääntymistä.

Orkesterisarjan järjestys poikkeaa juonesta

Grieg valitsi näyttämömusiikista osia kahteen orkesterisarjaan. Juonen sijasta hän valitsi järjestyksen, joka tyydytti häntä musiikillisesti orkesteriesityksessä. Ensimmäisessä sarjassa ovat Aamutunnelma, Åsen kuolema, Anitran tanssi ja Vuorenkuninkaan salissa. Näytelmän eri ajoista ja paikoista peräisin oleva musiikki koottiin yhteen sarjaan. Kun teatterimusiikista tuli itsenäistä konserttimusiikkia, hän muutti myös tapahtumien järjestyksen.

Mahinan lounas- ja illallislistoilla on Aamutunnelma Neville Marrinerin nimellä. Se on ensimmäisen sarjan avauskappale. Saman sarjan päättää Vuorenkuninkaan salissa, jossa useat soittimet toistavat matalaa teemaa. Ensimmäinen kuvaa aamua, viimeinen peikkojen ryhmää. Niiden väliin Grieg sijoitti Åsen kuoleman ja Anitran tanssin. Hän valitsi näin Ibsenin näytelmän musiikista neljä eriluonteista osaa ja järjesteli ne orkesterille.

Musiikkia Mahinassa

Mahinan lounaalla ja illallisella kuullaan Neville Marrinerin johtama Aamutunnelma. Kun tuttu alkumelodia kuuluu, voitte ottaa Peer Gyntin seikkailut puheeksi pöydässä.