Tässä artikkelissa
- Onko ”Sadepisara” teoksen virallinen nimi?
- Alun toistuva sävel pysyy melodian takana
- Sävel pysyy samana, mutta sen tehtävä harmoniassa muuttuu
- Tummassa keskijaksossa toistuva sävel käy kellon tavoin raskaaksi
- Keveneekö toistuva sävel alun palatessa?
- Miksi yhden sävelen pitkä kuuntelu ei käy tylsäksi
- Neljä kysymystä ”sadepisarasta” ja toistuvasta sävelestä
Lyhyt vastaus
”Sadepisarapreludi” on Chopinin Des-duuripreludin Op.28 No.15 yleinen lisänimi. Koko teoksen halki kulkeva toistuva sävel kuulostaa aluksi keskirekisterin rauhalliselta pulssilta. Tummassa keskijaksossa toinen sävelnimi ja matala rekisteri tekevät siitä raskaan iskun, kunnes viimeinen paluu keventää sen jälleen. Saman sävelkorkeuden merkitys voi muuttua täysin, kun sen tehtävä ympäröivässä harmoniassa sekä rekisteri, voimakkuus ja säestyksen tiheys vaihtuvat.
Kolme kohtausta, joissa toistuva sävel muuttuu
- Teoksen virallinen nimi on Des-duuripreludi Op.28 No.15; ”Sadepisara” on laajasti käytetty lisänimi.
- Teoksessa on 89 tahtia, ja toistuva sävel kulkee valoisten ulkojaksojen ja tumman keskijakson läpi.
- Sen sijaan että laskisit toistuvia säveliä, kuuntele miten saman sävelen ilme vaihtuu ympäröivän basson, harmonian ja rekisterin muuttuessa.
Syvemmin
Onko ”Sadepisara” teoksen virallinen nimi?
Teos on 89 tahdin mittainen Des-duuripreludi Op.28 No.15. ”Raindrop” eli ”Sadepisara” on vakiintunut lisänimi, mutta George Sandin muistelusta poiketen on myös aineistoa, jonka perusteella ensimmäinen luonnos olisi syntynyt jo Pariisissa.
Väitteelle, että Mallorcan myrsky olisi ollut koko teoksen suora alkuperä, ei ole riittävästi näyttöä. Sadepisara-lisänimi auttaa muistamaan toistuvan sävelen, mutta se ei ole varmistettu kuvaus sävellysprosessista eikä ainoa tapa kuunnella teosta.
Alun toistuva sävel pysyy melodian takana
Alussa oikean käden melodia laulaa pitkänä linjana, ja keskirekisterin toistuva sävel pitää yllä tasaista pulssia. Jos se nousee esiin aina samalla voimalla, melodia peittyy. Taustalla pysyessään se antaa musiikille hienovaraista jännitettä. Tässä ensimmäisessä kohtauksessa se voi tuntua sadepisaralta.
Älä laske toistuvia säveliä yksi kerrallaan, vaan kuuntele ensin, kuinka pitkälle niiden yläpuolinen melodia jatkuu. Kun sen jälkeen etsit vain toistuvaa säveltä, huomaat miten pitkään tuo pieni taustaääni on kannatellut teoksen aikaa.
Sävel pysyy samana, mutta sen tehtävä harmoniassa muuttuu
Sama sävelnimi ei tarkoita samaa tehtävää. Yhdessä soinnussa sävel on lähellä vakaata keskusta, toisessa se kuulostaa purkausta odottavalta jännitteeltä. Kun basso ja muut ympäröivät sävelet vaihtuvat, myös toistuvan sävelen väri liikkuu valon, varjon ja levottomuuden välillä.
Ilmiö muistuttaa samaa elokuvahahmoa eri kohtauksissa ja valaistuksissa. Toistuvaa säveltä ei tarvitse lyödä kovempaa: kun alapuolinen basso liikkuu ja harmonia tummenee, kuulija kokee sen uudella tavalla. Tämä osoittaa, että säveltäminen käsittelee yhden äänen sijaan suhteita.
Tummassa keskijaksossa toistuva sävel käy kellon tavoin raskaaksi
Preludin Op.28 No.15 keskijakson säveliä ja harmonioita arvioitaessa verrataan käsikirjoitusaineistoa sekä ranskalaisia ja saksalaisia ensipainoksia. Toistuva sävel jatkuu tässäkin jaksossa, mutta rekisterin, ympäröivän harmonian ja voimakkuuden muutokset antavat sille täysin toisenlaisen painon kuin alussa.
Voit kuvitella tämän kohdan myrskyksi, kellonsoitoksi tai levottomiksi askeliksi. Nuotissa toistuvaa säveltä ympäröivät soinnut ja rekisteri muuttuvat tuntuvasti; kuulija saa itse päättää, millaisen kohtauksen hän muutoksen päälle kuvittelee.
Keveneekö toistuva sävel alun palatessa?
Kun Des-duurimelodia palaa tumman keskijakson jälkeen, toistuva sävel kuulostaa jälleen hiljaiselta taustalta. Kokemus ei silti ole täysin sama kuin alussa. Keskijakson raskas muisto on jäänyt kuulijan korvaan, joten levollisuuteen on ilmestynyt entistä syvempi varjo.
Kuuntele loppuun asti, miten toistuva sävel pienenee. Teos ei pyyhi toistoa äkisti pois, vaan muuttaa sen merkitystä vakauttamalla ympäröivän harmonian ja hiljentämällä äänenvoimakkuutta. Samasta sävelestä tulee lanka, joka yhdistää kertomuksen alun, jännitteen ja paluun.
Miksi yhden sävelen pitkä kuuntelu ei käy tylsäksi
Preludikokoelma Op.28 julkaistiin Ranskassa ja Saksassa vuonna 1839, ja nro 15 tuli myöhemmin myyntiin myös erikseen. Vaikka sitä esitetään laajalti itsenäisenä teoksena, se kuuluu alun perin 24 preludin jatkumoon.
Mahina Vegan Tablen klassisen musiikin kirjoituksissa toisto ei jää huomaamattomaksi taustaksi, vaan etsimme sen sisällä muuttuvia suhteita. Kun kohtaat tämän sävelen seuraavan kerran, toivomme sinun kuulevan sadepisara-lisänimen takaa myös harmonian ja rekisterin muuttamat ilmeet.
Neljä kysymystä ”sadepisarasta” ja toistuvasta sävelestä
- Antoiko Chopin itse teokselle nimen ”Sadepisara”?
- Varmistettu virallinen nimi on Des-duuripreludi Op.28 No.15. ”Sadepisara” on myöhemmin vakiintunut lisänimi.
- Syntyikö teos ensimmäisen kerran Mallorcan myrskyn keskellä?
- Asiaa ei ole varmistettu. George Sandin muistelun lisäksi on aineistoa, jonka perusteella ensimmäinen luonnos olisi tehty jo Pariisissa.
- Kuinka monta tahtia teoksessa on?
- 89 tahtia.
- Miksi toistuva sävel kuulostaa keskijaksossa raskaammalta?
- Koska rekisteri, voimakkuus, basso ja ympäröivät soinnut muuttuvat. Saman sävelen ilme vaihtuu, kun sen suhteet musiikin sisällä vaihtuvat.
Tutustu Mahina Vegan Tablen nykyisiin vierailutietoihin ja tilaan.
Katso Mahina Vegan Tablen vierailutiedot
