Vegaanien ja kasvissyöjien osuus eri maissa

Heinäkuussa 2026 tehdyssä tutkimuksessa 5% Yhdysvaltain aikuisista ilmoitti olevansa kasvissyöjiä ja 2% vegaaneja. Kasvissyöjien osuus on vaihdellut 4–6%:n välillä vuodesta 1999 lähtien. Vegaanien osuus on ollut 1–3% siitä lähtien, kun asiaa alettiin kysyä vuonna 2012.

Vuosina 2023–2026 sekä kasvissyöjien että vegaanien osuudet nousivat yhden prosenttiyksikön. Pitkällä aikavälillä kehitystä kuvaa suuren kasvun sijaan vaihtelu melko kapealla välillä. Vuoden 2026 koko otoksen suurin otantavirhe on ±4 prosenttiyksikköä 95%:n luottamustasolla.

Myös ikäryhmät eroavat toisistaan. Vuoden 2026 tutkimuksessa nuorista aikuisista 8% oli kasvissyöjiä, vähintään 65-vuotiaista 3%. Koko väestön keskiarvon sisällä ruokavaliot siis vaihtelevat sukupolvittain.

Tutkimus toteutettiin 1.–19. heinäkuuta lankapuhelin- ja matkapuhelinhaastatteluina Yhdysvaltain kaikissa 50 osavaltiossa ja Washington D.C.:ssä. Kasvissyönnistä ja vegaanisuudesta kysyttiin erikseen.

Vuoden 2023 tutkimuksessa 4% oli kasvissyöjiä, 1% vegaaneja ja 3% peskovegetaristeja. Lisäksi 10% söi pääosin kasvisruokaa mutta toisinaan myös lihaa.

Kaikki eläinperäiset elintarvikkeet pois jättävät vegaanit ja lihaa vähentävät vastaajat muodostavat erilliset ryhmät. Kasvipohjaisia annoksia etsivät siis myös muut kuin vegaanit.

Tutkimus toteutettiin verkossa ja postitse 28. huhtikuuta–10. heinäkuuta 2023. Siihen osallistui 5 812 vähintään 16-vuotiasta Englannissa, Walesissa ja Pohjois-Irlannissa. Skotlanti ei kuulunut tutkimusalueeseen.

Intiassa vuosina 2019–2020 toteutetussa valtakunnallisessa kasvokkaishaastattelututkimuksessa 39% aikuisista ilmoitti olevansa kasvissyöjiä. Kun mukaan laskettiin myös tiettyjä lihalajeja välttävät ja määrättyinä päivinä lihasta pidättäytyvät, 81% rajoitti lihansyöntiään jollakin tavalla.

Kasvissyönti liittyy läheisesti uskontoon ja arjen tapoihin. Samassa tutkimuksessa osuudet vaihtelivat huomattavasti uskontokunnittain.

Jainalaisista vastaajista 67% ilmoitti välttävänsä myös juurikasviksia, joihin tutkimuksessa luettiin valkosipuli ja sipuli. Ruoan valinnassa ratkaisevaa voi siis olla eläinperäisyyden lisäksi se, mikä kasvin osa syödään.

Tutkimus tehtiin 17 kielellä 26 osavaltiossa ja kolmella liittovaltion alueella. Siihen osallistui 29 999 vähintään 18-vuotiasta. Kasvissyönnin tarkka merkitys jätettiin vastaajien määriteltäväksi, eikä vegaaneja tilastoitu erikseen.

Vuoden 2025 saksalaistutkimuksessa 7% ilmoitti olevansa kasvissyöjiä, 2% vegaaneja ja 37% fleksaajia. Fleksaajat valitsevat usein kasvipohjaista ruokaa ja vähentävät lihansyöntiään.

Muutoksia näkyi myös korvaavien tuotteiden ostamisessa.

Julkaistu osuus nousi 10 prosenttiyksikköä vuodesta 2020 vuoteen 2024. Vuonna 2025 se laski edellisvuodesta 5 prosenttiyksikköä 34%:iin. Taso oli edelleen 5 prosenttiyksikköä vuoden 2020 yläpuolella. Korvaavia tuotteita ostavat vegaanien lisäksi myös fleksaajat ja sekasyöjät.

Vuoden 2025 tutkimus toteutettiin puhelimitse 22. toukokuuta–11. kesäkuuta. Siihen osallistui noin 1 000 vähintään 14-vuotiasta.

Tulokset perustuvat vuonna 2023 tehtyyn tutkimukseen, johon osallistui 7 500 ihmistä Itävallassa, Tanskassa, Ranskassa, Saksassa, Italiassa, Alankomaissa, Puolassa, Romaniassa, Espanjassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

Kokonaisluvuiksi pyöristettyjen prosenttiosuuksien summa on 101%.

Tutkimusmaista Itävallassa oli suurin vegaanien osuus, 5%, ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa suurin kasvissyöjien osuus, 7%. Yhdistyneen kuningaskunnan luku on erillinen tulos: tutkimusmenetelmä poikkeaa aiemmin esitellystä elintarvikeviranomaisen tutkimuksesta.

Lihan vähentäminen ja kasvipohjaisten korvaavien tuotteiden käyttö

Vuosina 2021–2023 muutosta näkyi ruokavalion nimen sijaan siinä, kuinka paljon ja kuinka usein tiettyjä ruokia syötiin.

Lihan vähentämisestä ja korvaavien tuotteiden säännöllisestä käytöstä kertoneiden osuudet kasvoivat, mutta itsensä fleksaajiksi nimenneiden osuus pieneni. Ihminen voi vähentää lihaa tai valita kasvipohjaisen annoksen useammin muuttamatta ruokavalionsa nimitystä.

Syitä lihan vähentämiseen

Samassa vuoden 2023 tutkimuksessa eläinperäisten elintarvikkeiden vähentämisen syyksi valitsi terveyden 47%, ympäristön 29% ja eläinten hyvinvoinnin 26%. Terveys korostui erityisesti Romaniassa ja Italiassa, ympäristö Tanskassa ja Alankomaissa sekä eläinten hyvinvointi Saksassa ja Alankomaissa.

Myös palkokasvit olivat tärkeä osa kasvipohjaista ruokaa. Osallistujista 66% söi niitä ainakin toisinaan ja 53% halusi syödä niitä useammin.

Seuraavat tulokset saatiin 23. helmikuuta–9. maaliskuuta 2018 tehdyssä tutkimuksessa, johon osallistui 20 313 verkkopanelistia 28 maasta.

Tässä tutkimuksessa Intian osuudet olivat 22% kasvissyöjiä ja 19% vegaaneja. Kysymykset ja kohderyhmä poikkeavat aiemmin esitellystä aikuisten kasvokkaishaastattelututkimuksesta, jossa kasvissyöjiä oli 39%. Tutkimus 28 maassa painottui Kanadassa ja Yhdysvalloissa 18–64-vuotiaisiin ja muissa maissa 16–64-vuotiaisiin. Julkaistuissa osuuksissa käytettiin maakohtaisia painotuksia ja pyöristyksiä. Taulukon viiden osuuden summa on 98%.

Myös Etelä-Korea oli mukana tutkimuksessa. Ajantasaista, koko Etelä-Korean väestöä edustavaa valtakunnallista tilastoa vegaanien ja kasvissyöjien nykyisestä osuudesta ei kuitenkaan ole vahvistettu.

Kasvisruokavaliot eroavat toisistaan lihan välttämisen lisäksi siinä, käytetäänkö maitotuotteita, kananmunaa ja hunajaa. Seuraava luokittelu perustuu syötäviin elintarvikkeisiin.

Veganismi on ruokavaliota laajempi käsite. Se on filosofia ja elämäntapa, jossa pyritään sulkemaan eläinten hyväksikäyttö ja niihin kohdistuva julmuus pois mahdollisuuksien mukaan. Se ulottuu myös vaatteiden, kosmetiikan ja muiden arjen tuotteiden valintaan.

Kasvipohjainen ruokavalio voi tarkoittaa vain kasviperäisiä elintarvikkeita sisältävää ruokavaliota tai kasveihin painottuvaa ruokavaliota, jossa on pieniä määriä eläinperäistä ruokaa. Elintarvikkeen tai annoksen tarkka sisältö selviää sen todellisista ainesosista.

Raaka-aineita ja valmistustapoja tiukemmin rajaavat ruokavaliot

Raakakasvisruokavaliossa painotetaan kasviperäisiä aineksia ja rajoitetaan kuumentamista. Fruitarismissa ruokien valikoimaa rajataan esimerkiksi hedelmiin, pähkinöihin ja siemeniin. Kokokasvisruokavalio taas painottaa vähän jalostettuja kasviperäisiä elintarvikkeita. Näissä ruokavalioissa eläinperäisyyden lisäksi ratkaisevat jalostusaste ja valmistustapa.

Kasvisruokavalion ja muosinchaen ero

Kasvisruokavaliot ja vegaanisuus erotellaan ensisijaisesti eläinperäisten elintarvikkeiden mukaan. Muosinchae on erillinen periaate, jossa vältetään tiettyjä kasviperäisiä aineksia, kuten kevätsipulia, valkosipulia, kiinansipulia, dallaeta ja heunggeota. Vegaanisessa ruoassa voi siis olla valkosipulia, ja ilman osinchaeta valmistettu ruoka voi ainesosiensa perusteella olla ei-vegaanista.

Tilaus on selkeämpi, kun ruokavalion nimen lisäksi kerrot, mitä aineksia et syö. Mainitse lihan ja kalan lisäksi myös kastikkeissa ja jalosteissa käytettävät ainekset, kuten liemet, kalakastike, liivate, maitotuotteet, kananmuna ja hunaja.

Jos tarvitset sekä vegaanisen että muosinchae-aterian, kerro molemmat vaatimukset. Jos sinulla on allergia, nimeä vältettävä aines ja selvitä myös valmistusvälineistä ja työtasoista aiheutuvan ristikontaktin mahdollisuus.

Mahina Vegan Tablen virallisessa ruokalistassa kaikki tarjottavat ruoat ja juomat kuvataan sataprosenttisesti kasvipohjaisiksi. Tavallisen ruokalistan lisäksi tarjolla ovat buddhalainen muosinchae-ruokalista, pähkinätön ruokalista ja gluteeniton ruokalista. Niistä voi tarkistaa nämä ruokavaliovaatimukset erikseen.

Jos sinulla on allergia, älä arvioi sopivuutta pelkän ruokalistan luokituksen perusteella. Kerro ennen tilaamista henkilökunnalle vältettävistä aineksista ja ristikontaktin mahdollisuudesta.