Tässä artikkelissa
- Alkuperäisessä nuotissa ei ole nimeä Air G-kielellä
- Air on pitkän sarjan toinen osa
- Kaksi sisä-ääntä kietoutuu laulavan ensimmäisen viulun alla
- Basso liikkuu jatkuvasti, vaikka musiikki kuulostaa tyyneltä
- Sovitus ei ole supistettu alkuperäisteos vaan eri painopisteen luova versio
- Tutun nimen takana olevan yhteissoiton ilo
- Neljä kysymystä Air G-kielellä -nimen tarkkaan ymmärtämiseen
Lyhyt vastaus
Air G-kielellä -nimellä laajalti tunnetun melodian alkuperäinen versio on Bachin D-duuri-orkesterisarjan nro 3 (BWV 1068) toinen osa, Air. Alkuperäinen teos ei ole yhdellä G-kielellä soitettava viulusoolo, vaan 1. ja 2. viulun, alttoviulun sekä matalien jousten ja continuon yhteissoittoa. Nimi Air G-kielellä syntyi myöhemmän sovituksen ominaisuudesta. Kun kuuntelet alkuperäisteosta, kiinnitä huomiota siihen, miten 2. viulu ja alttoviulu kietoutuvat korkean melodian alla ja basso liikkuu jatkuvasti.
Kolme eroa yleisnimen ja alkuperäisteoksen välillä
- Alkuperäisen kappaleen nimi on Air, ja se kuuluu orkesterisarjaan nro 3 (BWV 1068); sanaa 'G-kielellä' ei ole alkuperäisessä nimessä.
- Alkuperäisteos ei ole soolokappale, vaan useiden jousistemmojen ja basson liikkuva yhteissoitto.
- Kun et seuraa vain korkeaa melodiaa vaan kuuntelet 2. viulun ja alttoviulun risteämistä sekä astelevaa bassoa, Bachin kudos tulee kuuluviin.
Syvemmin
Alkuperäisessä nuotissa ei ole nimeä Air G-kielellä
Teos kuuluu D-duuri-orkesterisarjaan nro 3 (BWV 1068), ja kuuluisan hitaan osan alkuperäinen nimi on Air. Nimi Air G-kielellä juontuu August Wilhelmjin vuonna 1871 tekemästä sooloviulusovituksesta.
Jos sanomme Bachin säveltäneen kappaleen vain G-kielelle, alkuperäisteoksen ja sovituksen historiat sekoittuvat. Tuttua nimeä ei tarvitse hylätä, mutta kun erottaa, mihin versioon se viittaa, soolosovituksesta ja jousiyhtyeversiosta voi nauttia kummastakin täsmällisemmin.
Air on pitkän sarjan toinen osa
BWV 1068 on sarja, jossa suuren ranskalaistyylisen alkusoiton jälkeen seuraavat Air sekä gavotti-, bourrée- ja gigue-tyyppiset tanssiosat. Nykyisin sitä kutsutaan orkesterisarjaksi, mutta aikanaan koko teosta kutsuttiin ensimmäisen osan mukaan Ouvertureksi.
Yksin kuunneltuna Air voi tuntua hiljaiselta mietiskelykappaleelta, mutta koko sarjassa se on paikallaan pysyvä keskus loisteliaan alkusoiton ja eloisten tanssien välissä. Kun kuuntelet myös viereiset osat, kuulet selvemmin, miten hidas tempo toimii sekä levähdyksenä että vastakohtana.
Kaksi sisä-ääntä kietoutuu laulavan ensimmäisen viulun alla
Ylimpänä kulkeva 1. viulun melodia on pitkä ja sileä, joten siihen on helppo tarttua. 2. viulu ja alttoviulu eivät kuitenkaan vain täytä sointua. Kun toinen laskee, toinen nousee, ja lyhyet sävelet täyttävät toistensa aukkoja muodostaen uuden vuoropuhelun kudoksen sisällä.
Kuuntele ensimmäisellä kerralla vain ylä-ääntä ja toisella tarkoituksella keskirekisteriä. Sieltä kuulet 2. viulun ja alttoviulun sisäisen vuoropuhelun, jossa ne liikkuvat kuin toisiaan hyväillen.
Basso liikkuu jatkuvasti, vaikka musiikki kuulostaa tyyneltä
Matalat äänet eivät pysy paikallaan pitkän melodian alla. Ne liikkuvat tasaisessa sykkeessä kohti seuraavaa sointua ja työntävät välillä ylä-ääniä eteenpäin odotettua aktiivisemmalla sävelkuviolla. Siksi musiikki ei pysähdy, vaikka se on hidasta.
Seuraa vain bassoa ja liikuta samalla kevyesti sormeasi. Kun kuulet, kuinka monta kertaa alarekisteri vaihtaa paikkaa ylä-äänen pitkään viipyessä, tunnet, miten monet liikkeet pysyvät tasapainossa rauhallisuuden sisällä.
Sovitus ei ole supistettu alkuperäisteos vaan eri painopisteen luova versio
Sovitus, jossa sooloviulu jatkaa melodiaa yhdellä matalalla kielellä, kokoaa sävelvärin yhteen paikkaan. Alkuperäisteoksen moniäänisen tilan sijasta etualalle nousee yhden soittajan pitkä, tumma melodia. Samat sävelet saavat kuuntelun keskipisteen vaihtumaan.
Versioita ei tarvitse asettaa kilpailuun siitä, kumpi on aidompi. Kun tuntee sävellysajan yhteissoiton ja kuuntelee sovituksen, kuulee, mitä siinä on korostettu. Kun taas palaa sovitukseen tottunein korvin alkuperäisteokseen, löytää aiemmin taakse peittyneitä stemmoja.
Tutun nimen takana olevan yhteissoiton ilo
Kuuluisan teoksen kuuntelu päättyy helposti hetkeen, jolloin tunnistamme ensimmäisen melodian. Valitse seuraavalla kerralla vuorotellen keskimmäiset stemmat ja basso kuunneltaviksi. Noin 3 minuutin musiikkiin avautuu näin kolme eri reittiä.
Mahina Vegan Table soittaa ruokailutilassaan klassista musiikkia, ja verkkolehdessä erottelemme tuttujen teosten alkuperäisen rakenteen myöhemmin syntyneistä nimistä. Jatkamme näitä tarinoita, jotta missä tahansa esityksessä voi löytää myös korkean melodian alla liikkuvan yhteissoiton.
Neljä kysymystä Air G-kielellä -nimen tarkkaan ymmärtämiseen
- Oliko Bachin antama alkuperäinen nimi Air G-kielellä?
- Ei. Alkuperäinen teos on orkesterisarjaan nro 3 (BWV 1068) kuuluva Air. Ilmaus 'G-kielellä' on peräisin myöhemmästä sovituksesta.
- Mitä soittimia alkuperäisteoksessa kuullaan?
- Air-osassa keskeisiä ovat useat jousistemmat sekä basso ja continuo. Sarjan muiden osien säilyneissä versioissa mukana on myös puhaltimia, trumpetteja ja patarumpuja.
- Monentenako Air on sarjassa?
- Se on suuren Ouverture-alkusoiton jälkeinen toinen osa.
- Mitä ensikuuntelulla kannattaa vertailla?
- Kuuntele vuorotellen alkuperäinen jousiyhtyeversio ja sooloviulusovitus. Vertaa, kuinka selvästi keskimmäiset stemmat ja basso kuuluvat.
Tutustu Mahina Vegan Tablen ajantasaisiin vierailutietoihin ja tilaan.
Katso Mahina Vegan Tablen vierailutiedot
